Suomen kalliopera

Maamme korkokuva ja kallioperä Korkeussuhteet         Kun käytetään alangon ylärajana cc metrin korkeustasoa, suurin osa maastamme voidaan lukea alangoksi. 200 metrin ylittäviä seutuja on vain Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Mutta Kemijoen vesistön alueella aina Savukoskelle, Sodankylään ja Kittilään sakka ulottuvat alle 200 metrin korkeusvyöhykkeen alapuolelle jäävät alueet. Inarin allas sekä Lutto- ja Tenojoen varret jäävät myös tämän tason alapuolelle. Keski-Suomen ylänkö on ainoa laaja 200 metrin korkeustason ylittävä alue etelässä. Se käsittää vedenjakajamaita Kymijoen ja Kokemäenjoen välistä ja noin 60 km pitkänä yhtenäisenä vyöhykkeenä ulottuu Jyväskylän luoteispuolelta Pylkönmäen kautta Soiniin.         Maamme pinta-alasta 200 metrin alapuolelle jäävää aluetta eli alankoa on noin 80 %. Vain viidennes on ylänköä. Pinta-alastamme puolet jää alle 120 metrin korkeustason ja yli 300 metrin korkeustason ylittäviä alueita on 4 %. 1,5 % pinta-alastamme on yli 400 metrin alueita. Korkeustason 100 metriä alle jäävää aluetta on 40 % pinta-alasta. 30-100 km leveä rannikkovyöhyke sekä Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen sokkeloiset rantamaat kuuluvat kyseiseen 100 metrin alle jäävään alueeseen.         Halti (1328 m), Ridnitsohta (1317 m), Kovddoskaisi (1210 m) ja Kahperusvaarat (1144 m) ovat maamme korkeimmat tunturihuiput, jotka sijaitsevat käsivarressa Enontekiön luoteisosassa. Siellä on noin 40 yli guanine metrin yltävää huippua. Ylläs- ja Pallastunturien tunturijaksot sekä Saariselältä Muotkatuntureille kaartuva Inarin allasta ympäröivä tunturiketju ovat muita korkeita tunturialueita Suomessa. Taivalkosken Iso-Syöte (431 m) on eteläisin tunturimme. Tavallisesti muualla Suomessa lakikorkeudet yltävät 200-300 metrin korkeustasolle.

Kallioperän pinnanmuodot         Joko kestävän kivilajin, eroosion tai tektonisen kohoamisen seurauksena peneplaanista, syntyneestä kulutustasosta kohoaa paikoin erillisiä jäännösvuoria ja kalliokohoumia. Suomessa jäännösvuoria ovat kulutusta hyvin kestävän kvartsiitin muodostat Tiirismaa, Koli, Kinahmi, Vuokatti, Pelkosenniemen, Pyhätunturi sekä Ylläs- ja Ounastunturit. Ympäristöstään niiden laet kohoavat satoja metrejä. Yleensä muihin kivilajeihin liittyvät korkeuserot ovat pieniä. Kuitenkin esim. Satakunnan hiekkakivialuetta halkovien diabaasikallioiden pinnat ovat noin 50 metriä korkeammalla alueen hiekkakivipintoja.         Lauhavuori sekä Lapin Pallas- tunturi ja Nattaset, jotka koostuvat hiekkakivestä edustavat eroosion synnyttämiä... If you slew to get a safe essay, order it on our website: Ordercustompaper.com

If you want to get a full essay, wisit our page: write my paper